sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Positiivista palautetta


Digifotokoulun verkko-opiskelu sivustolla on DigiFotoGalleria, jonne kurssilaiset voivat laittaa kuviaan. Kuvia voivat kommentoida niin  kurssilaiset kuin myös kurssin opettaja.
Olen katsellut muiden kurssilaisten kuvia ja täytyy myöntää, että galleriassa on TODELLA upeita ja ammattitaitoisesti otettuja kuvia. Wau..... Ajattelin, että en yksinkertaisesti kehtaa laittaa omia otoksiani sinne muiden kuvien joukkoon.
Löysin kuva-arkistostani kuitenkin yhden kuvan, joka kuvasti tämän hetken tuntemuksia digikuvauksen suhteen.... pää ja ajatukset sumussa, mutta kuitenkin ihan vähän näkymä selkiytymässä ja jopa pieni valon pilkahdus sumuverhon takana. Päätin laittaa kuvan galleriaan (kuva yllä) ja jäin jännityksellä odottamaan mahdollisia kommentteja. Toivoin, että kommentit olisivat "kehittäviä" eli mahdolliset virheet tuotaisiin esille ja jopa neuvottaisiin miten olisin voinut kuvan toisin ottaa.
Tuo kyseinen kuva on minulle tärkeä, useastakin syystä....yksi syistä on se, että kuva on otettu Venetsiassa, kaupungissa jota "rakastan yli kaiken" (aina kuin mahdollista käyn siellä). Tarkempi kuvauspaikka on Pyhän Markuksen tori. Kuva on otettu pääsiäisenä 2009. Muun perheen jäädessä nukkumaan, lähdin etsimään "minun Venetsiaa".
Venetsian aamut ovat aivan ihanan rauhallisia, kaduilla saa vaeltaa ihan rauhassa.

Pyhän Markuksen toria on tosi vaikea saada kuvattua tyhjänä, päivällä se ei onnistu ollenkaan. Kyseisenä aamuna paikalla oli minun lisäkseni vain kadun puhdistaja, joka tosin kuvaushetkellä taisi olla tauolla. Päätin kuitenkin jättää tämän työmiehen työvälineet eli harjan ja roskikset kuvaan, sillä ne kuuluivat mielestäni tuohon aamun hetkeen....

Nyt olen tosi iloinen, että julkaisin kuvan. Sain siitä tosi mukavaa palautetta, toiselta kurssilaiselta ja kurssin opettajalta.
Tässä opettajan kommentti "Vaikuttava kuva. Hieno tuo rakennuksen, näkymän vähittäinen uppoaminen sumuverhoon. Etualan tummat möhkäleet auttavat rakentamaan kolmiulotteisuuden tunnun."
Saamani palaute teki minut todella iloiseksi... loi ns uskoa, että ehkä minäkin opin ottamaan digikuvia kun oikein ahkerasti opiskelen : )


Tässä vielä kuvan tekniset tiedot: polttoväli 18mm,  f/5,6,  1/125 sec,  ISO 125



maanantai 22. helmikuuta 2010

tunne KAMERASI (1.etätehtävä)

Kamera jonka kanssa yritän yhteistyössä tulla paremmaksi digikuvaajaksi järjestelmäkamera (Nikon D5000), mahdollisuus ottaa myös videokuvaa.
Tässä uudessa mallissa on myös Live View näyttö.

Uskon, että tämä runko riittää minulle todella pitkäksi aikaa. Vielä ei ole tullut mitään puutteita tai "parannus ehdotuksia" mieleen. Kunhan opin ottamaan tästä laiteesta "kaiken mahdollisen irti" voi jotain lisätarpeita tulla esille. No sen aika näyttää.

Kurssin ensimmäisessä etätehtävässä kysyttiin millaisia kuvia haluaisin ottaa ja mistä. Tarkkaan asiaa mietittyäni tulin siihen lopputulokseen että, haluaisin oppia ottamaan luonnollisia muotokuvia (jäykät studiokuvat saamat minut hyppimään seinille), upeita ja niin ikään luonnollisia maisemakuvia, tarkkoja yksityiskohtia.... myös hdr kuvat kiinnostavat minua eli myös niitä haluaisin oppia ottamaan ja tekemään. Luulen, että nykyisen kamerani kanssa pystyn nämä haluamani asiat oppimaan. Toivotaan.... Pikseleissä ainakin löytyy : )

Alla muutama otos poikani koulun "valokuvauspäivältä", kuvasin vanheimpainyhdistyksen nimissä perheitä ja rahat lahjoitin yhdistykselle. Rahoilla järjestettiin lapsille Hollywood aiheinen disco : )

                                                                            
  
ensimmäinen perhe halusi, että heistä otetaan tämmöinen jäykkä kuva..... toinen perhe halusi kuvan siitä mitä he todella oikeasti tekevät silloin kun ovat yhdessä..... kolmas perhe oli juuri tälläinen, lapsia ei olisi saatu yhteen kuvaan jolleivat vanhemmat olisi olleet jotenkin mukana, tässä kompromissi
Kuvat on otettu koulun jumppasalissa, luonnonvalossa, taustakankaana silver cloud (tai jotain sinne päin)


Tästä se kaikki alkoi

Reilut kaksi vuotta minulle ostettiin uusi ja näppärä "digijärkkäri". Olin iloinen, sillä olihan digi järjestelmäkameralla kuvaaminen ihan toista kuin digi pokkarilla tai "tavallisella" järjestelmäkameralla. Digipokkariin verrattuna kuvan laatu oli omaa luokkaansa ja filmi kameraan verrattuna...... Viime jouluna joulupukki toi vielä monipuolisemman kameran rungon.
Kaikki sujui hyvin, automaatti hoiti säädöt, Tuli kuitenkin eteen se päivä, että enää automaatti ei riittänyt vaan halusin itsekin vaikuttaa kuvien laatuun. Nyt tarvittiin tietoa ! Ostin muutaman aiheeseen liittyvän kirjan, lueskelin internetin keskustelupalstoja jne. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riittäneet vaan halusin lisää tietoa ja mahdollisesti jopa henkilökohtaista ohjausta kuvaamiseen. Aika vaikea sitä on itse omia kuvia arvostella, niille kun tulee ns sokeaksi. Kaikki näyttää hienoilta tai huonoilta.
Etsin aikani erilaisia digikuvaus kursseja ja onnekseni löysin yhden hyvältä vaikuttavan kurssin Suomesta. Ei haittaa, vaikka itse kurssilainen eli minä asun Sveitsissä. Kurssi käydään internetin välityksellä ja on ns rullaava eli aloitus silloin kun se kurssilaiselle sopii. Kurssin opettajana toimii Kamera-lehden päätoimittaja Pekka Punkari, näyttäisi siltä että kurssilaiset ovat ihan hyvissä käsissä. Ilmottauduin digifotokoulun kurssille, tilasin tarvittavat (tosin ei pakolliset) kirjat, tulostin kurssin sivulta ensimmäisen ensimmäisen opintoyksikön. Oli aika aloittaa opiskelu..... wish me luck : )